perjantai 4. marraskuuta 2011

Mäkisen kissat ja ilmastotutkijat erimielisinä ilmaston lämpenemisestä


Mäkisen viisas kissa tarkkailemassa ilmastoa
Helsingin Sanomat osaa AP-uutistoimiston jutun pohjalta kertoa seuraavaa: ”Maailman hiilidioksidipäästöjen määrä kasvoi viime vuonna ennätysvauhtia, kertoo Yhdysvaltain energiaministeriö. Kasvua päästöissä oli edellisvuoteen kuusi prosenttia, eli yli 560 miljoonaa tonnia.

Viime vuoden lukemat saattavat tarkoittaa sitä, että ilmasto lämpenee jopa enemmän kuin asiantuntijat ovat ennakoineet synkimmissä laskelmissaan.

Viime vuoden hiilidioksidipäästöjen kasvusta yli puolet syntyi Kiinassa ja Yhdysvalloissa. Kolmas suuri saastuttaja on Intia.

Päästömääristä suuri osa selittyy hiilenpoltolla, joka aiheuttaa eniten hiilidioksidipäästöjä maailmassa. Hiilipäästöt lisääntyivät viime vuonna lähes 8 prosenttia vuodentakaisesta.

Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli julkaisi mittavan raportin ilmaston lämpenemisestä viimeksi vuonna 2007. Raportissa kasvihuonekaasujen arvioitiin aiheuttavan 2,4–6,4-asteen lämpötilan nousun vuosisadan loppuun mennessä. Viime vuoden päästölukujen perusteella synkinkään arvio ei välttämättä enää riitä, sanoo tutkija Chris Field Stanfordin yliopistosta.”

Aloitetaanpa uutisen purku hiilenpolton lisääntymisestä ja päätetään se ilmaston lämpenemiseen sekä Mäkisen kissoihin.

Hiilenpoltto tosiaan on lisääntymässä kaikkialla, missä tarvitaan edullista energiaa nopeasti. Tämä kasvu ei ole kyllä mitenkään yllätyksellistä, sillä mm. Kiina on ilmoittanut lisäävänsä energiatuotantoaan hiiltä polttamalla vuoteen 2030 mennessä enemmän kuin Yhdysvaltain, Euroopan ja Japanin hiilivoimalaitosten nykyinen tuotanto on yhteensä. Kun useat muutkin kehittyvät isot maat lisäävät hiilivoimaansa lähitulevaisuudessa merkittävästi, voidaan koko maailman hiilenpolton arvioida ainakin kaksinkertaistuvan, vaikka Eurooppa sitä vähentäisi. Tosin Eurooppakaan ei sitä taida tehdä, sillä Saksan hiljattainen päätös luopua ydinvoimasta vuoteen 2022 mennessä pakottaa senkin lisäämään hiilivoiman käyttöä.

Useat maat ovat samanaikaisesti lisäämässä maa- ja liuskekaasun käyttöään. Näin on jo tapahtunut Yhdysvalloissa ja lienee tapahtumassa mm. Iso-Britanniassa, Puolassa, Saksassa ja Kiinassa. Nämäkin hiilivetypolttoaineet aiheuttavat huomattavan lisän hiilidioksidipäästöihin, joskin niiden muut päästöt ovat kivihiilivoimaloita pienemmät.  Uutisessa mainitulle Stanfordin tutkijalle, Chris Fieldille, tämä ei voi olla yllätys. Hän ja muut ilmasto- ja hiilidioksidipanikoijat varmaankin nostavat pian maapallon tulevaa keskilämpötilaa jopa 10 asteella. Voimme siis valmistautua kasvattamaan Suomessa appelsiineja eteläisen Euroopan kaakaoviljelijöille ja arktisen alueen vehnäntuottajille.

Sitten pari varoituksen sanaa niille, jotka tässä vaiheessa suunnittelevat hankkivansa viljelysmaata napapiirin pohjoispuolelta. Vaikka ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on kaikista Euroopan päästörajoituksista huolimatta kasvanut jatkuvasti, maapallon ilmakehä ei ole lämmennyt yhtään juuri yhtään viimeisen 30 vuoden aikana, kun luonnollinen lämpötilan vaihtelu poistetaan tilastoista. Viime lokakuun lopussa maapallon ilmakehän pintakerroksen keskilämpötila oli 0,1 astetta yli 30 vuoden keskiarvon, kuten alla olevasta satelliittimittauksiin perustuvasta Alabaman yliopiston kuvasta voit nähdä.



Keskilämpötilan trendi on itse asiassa ollut laskemassa hitaasti jo 13 vuoden ajan. Ainoat paikat, missä lämpötilat oikeasti nousevat rajusti, ovat hiilidioksidiyliherkkien ilmastoshamaanien tietokonemallit. Niitä pyöritetään ylikierroksilla, sillä ne eivät kykene selittämään samanaikaista kylmenevää ilmastoa ja kasvavaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuutta.

Sama kylmenevä trendi muuten koskee myös meriä. Myöskään merenpinnat eivät ole nousussa, sillä nekin ovat kääntyneet laskusuuntaan.

Lauhasta syksystä huolimatta Mäkisillä valmistaudutaan normaaliin Suomen talveen. Mäkisen kissat, jotka ovat parina viime syksynä kiroilleet jo marraskuussa äkäisinä, ovat nyt vähemmän äreitä. Se ennustaa normaalia lumimäärää ja tavanomaisia pakkaslukemia ensi talveksi. Olen aika varma, että kissani voittavat ennusteillaan ilmastotieteilijät tänäkin vuonna.  Mutta kissani luottavatkin enemmän empiirisiin lämpötilahavaintoihin ja yhä vähemmän tulevaisuuden fiktioihin. Siksi ne ovat ilmastoasioissa monia tiedemiehiä ja erityisesti Hesaria uskottavampia.

9 kommenttia:

  1. "-- maapallon ilmakehä ei ole lämmennyt yhtään juuri yhtään viimeisen 30 vuoden aikana, kun luonnollinen lämpötilan vaihtelu poistetaan tilastoista."

    Sinulla näyttää olevan vankka käsitys siitä, mikä osa lämpenemistä on tuota "luonnollista lämpötilan vaihtelua". Tahtoisin perusteluja tähän käsitykseen.

    VastaaPoista
  2. Hyvä Anonyymi yllä!

    Olet oikeassa siinä, että käsitys on vankka. En usko juuri yhtään tähän kasvavan hiilidioksidipitoisuuden lämmittävään vaikutukseen. Juuri yhtään tarkoittaa sitä, että viimeisen 100 vuoden aikana kasvaneella CO2-pitoisuudella voi olla jopa 0,1 asteen vaikutus samanaikaiseen noin 0,7 asteen keskilämpötilan nousuun.

    Jos CO2:lla olisi ratkaiseva vaikutus lämpötilaan, olisimme nähneet lähes keskeytymättömän lämpötilan nousun. Tosiasiassa tuossa nousussa on ollut katkoksia ja lämpötilat ovat välillä laskeneetkin pitkään. Näinhän on nytkin.

    Historiallisesti maapallon keskilämpötila on vaihdellut noin 10 asteen vaihteluvälillä. Nyt 100 vuoden aikana nähty alle yhden asteen lämpeneminen edustaa mitätöntä muutosta. Se on mitätön myös viimeisen 1000 vuoden aikasarjoissa, jolloin ihmisellä olisi edes teoriassa voinut olla vaikutusta lämpötiloihin.

    Epäilen vahvasti auringosta ja muualta avaruudesta peräisin olevilla säteilymuutoksilla olevan paljon suurempi vaikutus ilmakehämme lämpötilaan. Niinikään kenties satoja vuosia pitkät merien dynamiikkaan liittyvät prosessit, joita emme tunne kuin pieniltä osin, vaikuttavat ihmistä voimakkaammin ilmastoon.

    Hiilidioksidia säätelemällä emme valitettavasti voi säädellä edes elinympäristömme lämpötilaa.

    VastaaPoista
  3. Ilmasto on hyvin dynaaminen järjestelmä, eikä hiilidioksidin aiheuttama lämpeneminen poista muiden tekijöiden vaikutusta, eli siis jatkossakin tulee olemaan kylmiä ja lämpimiä vuosia. Kasvihuonepäästöjen vaikutus näkyy pitempiaikaisena lämpenemisenä, josta on aineistoa vaikka millä mitalla.

    Ihan näin yleisenä kysymyksenä: luuletko, että ilmastotutkijoiden mieleen ei ole tullut auringon säteilyn vaikutus tai "merien dynamiikkaan liittyvät prosessit(!)"?

    Maailmassa on tuhansia korkeasti koulutettuja ja älykkäitä tutkijoita jotka käyttävät päivänsä ainoastaan löytääkseen selityksiä ilmaston lämpenemiselle sekä sen mallintamiseksi ja testaamiseksi. Yleisesti hyväksytty ja testattu teoria on kasvihuonepäästöjen lisääntyminen. Vaikka tieteelliset teoriat painovoimasta lähtien ovat tietenkin vain hypoteeseja, ilmaston lämpeneminen on kyllä yksi koetelluimpia ja testatuimpia jo pelkästään sen potentiaalisesti tuhoisten vaikutusten vuoksi. Jos kävisi ilmi, että lämpenemisen taustalla olisikin joku muu selitysmalli olisi se vähintään yhtä yllättävä vuosisadan löytö kuin että että tupakointi ei aiheuttaisikaan syöpää tms. 99% alan asiantuntijoiden konsensus, jonka mekanismit tiedetään hyvin.

    Minusta on kuvaavaa vaikkakin vähän hupaisaa, että pidät kolmea blogia, jossa kahdessa käsittelet poliittisia ennakkoluulojasi ja kolmannessa esiinnyt ilmastotieteen amatööri-asiantuntijana. On tietenkin hyvä että ihmiset ovat kiinnostuneita tieteestä, mutta vaikka olen itse tohtorin koulutuksen saanut olisi minusta äärimmäisen erikoinen idea lähteä kommentoimaan tieteenalaa josta en ymmärrä juuri yhtään mitään. Sinulla riittäisi varmaan pokkaa pistää pystyyn laskennallisen genetiikan tai molekulaarisen biologian blogi, missä kommentoisit alan tutkimusta tavallisen persu-sukankuluttajan näkökulmasta "ei ne varmaan osaa ottaa tätäkään huomioon"? Ettei vain olisi niin, että tämä kolmaskin blogi on oikeasti pelkkää politiikkaa?

    VastaaPoista
  4. Edelleen hyvä Anonyymi yllä!

    Olemme ilmeisesti yksimielisiä ilmaston dynaamisuudesta ja ehkä kompleksisuudestakin. Siksi ajatus hiilidioksidipitoisuuden hallitsevasta asemasta ilmakehän lämpötilan säätäjänä on kovin absurdi. Siinä on kyse lopulta kovin suppean shamaanijoukon poliittisesta teoriasta, jota ei ole empiirisesti todistettu. Kun lämpötila ei nouse, vaikka hiilidioksidipitoisuus (ja CO2-verotus) nousee, on teoriassa jotain pahasti vialla.

    Ilmakehän eri kerrosten tai edes lämpötiloja paljon hallitsevampien merien energiat eivät selity CO2-pitoisuuden vaihteluilla. Ainakaan niiden välillä ei ole osoitettu hiilidioksidin hallitsevaa asemaa. Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus voi toki olla seuraus jostakin lämpöilmiöstä, mutta syyksi sitä ei ole osoitettu kuin hyvin vähäisessä määrin. Jos olet eri mieltä, voit tietysti linkittää tänne asiaa koskevan kiistattoman tutkimuksen.

    Kasvihuonekaasuna ja lämpötilan säätäjänä vesihöyryn ml. sen muodostamien pilvien merkitys on moninkertainen hiilidioksidiin verrattuna. Niidenkään yhteyttä hiilidioksidiin ei ole todistettu.

    Muita blogejani ja siellä olevia kirjoituksia voit vapaasti kommentoida niiden yhteydessä. Kaikki blogini ovat toki poliittisia, mutta asiavirheitä koetan kuitenkin välttää. Tämä koskee myös ilmastonmuutokseen liittyviä asioita, joista väittämäsi konsensus on todella kaukana.

    VastaaPoista
  5. Aika järkyttävää että joku sellainen on pokannut tohtorinpaperit jolla ei ole tervettä tieteellistä epäilystä vain huonoon tietokonemallin pohjautuvaan asiaan. Se on ainut linkki co2:n ja lämpötilan välillä. Piste.

    VastaaPoista
  6. Töllössä oli joskus mainos että "säät vaihtelee, Weckman pysyy". Joskus on kylmempää, joskus on lämpimämpää. Ei ole mitään mieltä puhua maailman ilmastosta koska joka paikassa on erilainen ilmasto. Hangossa on erilainen ilmasto kuin Utsjoella. Myös säiden vaihtelut ovat joka paikassa erilaisia.

    Jos on halvempaa sopeutua muuttuviin säihin kuin yrittää muokata säitä halutunlaisiksi kieltojen ja pakkotoimien avulla, niin sitten on parasta sopeutua.

    Päästöillä on vaikutusta hengitysilman puhtauteen mutta hengitysilma on eri asia kuin ilmasto. Hiilidioksidi on hajuton, väritön ja mauton. Se ei ole saaste, vaan elämälle välttämätön. Kasvit tarvitsevat sitä kasvaakseen. Sitä on hengitysilmassa, valtamerissä ja muissa vesissä.

    Aikaisemmin on ollut ajanjaksoja, jolloin hiilidioksidipitoisuus on ollut suurempi, mutta lämpötila kylmempi. Joten hiilidioksidipitoisuuden kasvulla ei ole automaattista korrelaatiota lämpötilan nousuun. Pikemminkin on niin päin, että ensin ilmaston pitää lämmetä, ennen kuin hiilidioksidipitoisuus voi nousta.

    Ilmastoon vaikuttavat luonnolliset eli automaattiset tekijät yleensä unohtuvat tavallisen median uutisoinnista. Tarkoitan näitä:
    - aurinko
    - muu avaruus
    - maapallon kaltevuuskulma ja asento aurinkoon nähden
    - maapallon kiertorata auringon ympäri
    - maapallon pyörimisliike akselinsa ympäri
    - valtameret ja muu vesistö
    - vesihöyry
    - pilvet
    - sateet
    - merivirrat
    - tuulet
    - mannerliikunnot
    - mantereet ja niiden vaikutus meriin ja tuuliin
    - maan pinnanmuodostus ja korkeuserot
    - kasvillisuus
    - maan sisällä oleva ja sieltä tuleva lämpö

    VastaaPoista
  7. Tuossahan on aivan liian monta tekijää, joita pitäisi syöttää tietokonemalleihin - joten hiilidioksidi on (ilmeisesti) riittävä tekijä ilmaston ennustamiseen.
    Kaikki nuo tekijät ovat vaikuttaneet ja vaikuttavat edelleen yhdessä ja erikseen ilmastoon - halusimme tai emme!
    Ilmeisesti ne ovat myös "vaikuttaneet" näiden nk. ilmastotieteilijöiden korvat;)

    VastaaPoista
  8. Hienon sinikäyrän olet kyllä asettanut kuvaajaan. Kylähullu löytänyt internetin.

    VastaaPoista
  9. Missä tuossa kuvaajassa on sinikäyrä? Kumpi on kylähullu, anonyymi vai blogin pitäjä?

    VastaaPoista