sunnuntai 27. syyskuuta 2015

Eikö uhkaava ilmastokatastrofi huoleta edes suomalaisia?


Maailman suosituimmassa ilmastoblogissa, WattsUpWithThat:ssa (WUWT), oli katsaus siitä, miten Googlen hakukone näkee ihmisten kiinnostuksen ilmastonmuutokseen. Tekstin kirjoittaja oli saanut idean juttuunsa vastaavasta Forbesin kirjoituksesta. WUWTin jutun hakusanat olivat ”Global warming”, ”Climate change” ja kolme joulukuun alussa Pariisissa pidettävää ilmastokokousta koskevaa todennäköistä hakusanaa. Tulokset näet alla kuvassa 2.

Kuva 2
Kuvasta näkyy selvästi, että noilla englanninkielisillä ilmauksilla haettiin eniten tietoa vuoden 2007 alussa, mutta sen jälkeen hakumäärät ovat aika paljon ainakin suhteellisesti laskeneet. Googlen trendipalvelu laskee myös ennustetta hauille, mutta se ei usko merkittävään nousuun edes laajasti mainostetun kokouksen aikana. Sekä Forbesin että WUWTin juttujen kirjoittajat hämmästelevät ilmastoaiheisten hakujen suhteellisen suosion laskua siitä huolimatta, että asia on Pariisin ilmastokokouksen lähestyessä ollut vahvasti esillä niin mediassa kuin maailmanluokan huippupoliitikkojen puheissa.

Minä halusin katsoa, miten suomenkielisillä hakusanoilla ”ilmastonmuutos”, ”ilmaston lämpeneminen”, ”ilmastokokous” ja ”Pariisin ilmastokokous” on ollut kiinnostavuutta. Sen kurkistuksen tulokset näet seuraavassa kuvassa 3.


Kuva 3
Meillä suuntaus on samankaltainen kuin englanninkielisessä maailmassa. Kuvan siniseen kuvaajaan on summattu yhteen haut sanoilla "ilmastonmuutos" ja "ilmaston lämpeneminen". Kiinnostus niihin on alkanut myöhemmin verrattuna englanninkieliseen maailmaan ja jatkunut hyvin aina Kööpenhaminan ilmastokokoukseen 2009 asti. Jopa sana "ilmastokokous" (punainen kuvaaja) nousee kohinasta esiin syksyllä 2009. Mutta siitä kokouksesta alkaen haut ilmastonmuutosteemalla ovat olleet tasaisessa laskussa ainakin suhteellisesti tarkastellen. Pariisin ilmastokokous ei ole pannut ihmisiä hakemaan Googlen kautta merkittävästi lisätietoa.

Mikä mahtaa olla laskun syy? Ovatko suomenkieliset oppineet asiasta jo niin paljon, että lisätietoja ei enää tarvita? Vai onko aiheen parasta ennen -päivä syystä tai toisesta jo mennyt? Google Trendskään ei usko hakujen noilla sanoilla kummemmin kasvavan tulevina kuukausina. Vai vaikuttiko realististen ilmastoblogien lukijamäärän kasvu pian Climategate-skandaalin jälkeen niin, että hakuja ei enää tarvitse kovin paljoa suorittaa? Äkkiseltään silmämääräisesti tulkittuna Googlen ilmastonmuutoshakujen ja  mm. Ilmastorealismin lukijamäärän muutosten välillä on selvä negatiivinen korrelaatio, joskin syyskuussa 2011 aloittaneen Ilmastorealismin lukijamäärä on ollut koko ajan voimakkaammassa kasvussa verrattuna hakujen hitaaseen laskuun.

Jollekulle tulee tietysti yhtenä selityksenä mieleen, että rauhalliset suomalaiset eivät hötkyile ja lähde juoksemaan hakukoneissa. Halusin tätäkin testata, ja selvitin eräiden ajankohtaisiksi arvioimieni hakujen suhdetta ilmastonmuutosteemaan. Tulos alla kuvassa 4 on melkoinen lätkämailakäyrien yhdistelmä ja kertoo, että turvapaikanhakijoiden (sininen kuvaaja) vyöry sekä vastaanottokeskusten (keltainen) perustaminen panevat ihmiset hakemaan tietoa paljon ilmastoasioita (punainen) enemmän. Johtuuko se siitä, että odotettavissa oleva jättimäinen siirtolaisten aiheuttama "rikastuminen" kiinnostaa enemmän kuin ennustetun ilmastonlämpenemisen kurjuus?

Kuva 4

En ole kovin hämmästynyt Google Trendsin tuloksista. Nimittäin kovasta mediapauhaamisesta huolimatta ilmastomurheet jäivät tärkeysjärjestyksessä viimeiseksi myös YK:n omassa kyselyssä, johon on vastannut jo yli kahdeksan miljoonaa ihmistä. 

Niin huvittavalta kuin se saattaa kuulostaakin, minulla ilmastoaiheisena ja lievästi AGW-kriittisenä blogistina on yhteinen markkinointiongelma ilmastonmuutoksen voimakasta torjuntaa ajavien herra Ban Ki-moonin, arkkipiispa Mäkisen, Ilmastovanhempien, Greenpeacen, WWF:n ja monen muun lobbarin kanssa. Kyselyjen ja trendien mukaan ilmastonmuutos ei taida aihetta esillä pitävien näkökulmasta kiinnostavaa riittävästi keskivertoihmisiä. Se ei muuten lupaa hyvää tuolla aiheella poliittisesti ratsastaville, ellei lähes jo 20 vuotta lämpenemättömänä pysynyt ilmastomme osoita piakkoin pysyvän kuumenemisen merkkejä. Kiinnostuksen lopullinen hiipuminen ei montaa takaiskua kestä.

Olen alle pannut Google Trendsin kaavioiden kuvaajapisteiden ja palkkien selitteet.

______________________________________________________
Google Trendsin kaavion luvut
Kaavion luvut kertovat, kuinka monta hakua kullakin termillä on tehty, suhteutettuna kaikkiin Googlessa tehtyihin hakuihin. Ne eivät edusta tarkkoja hakujen lukumääriä, koska tiedot on normalisoitu ja esitetään asteikolla 0–100. Jokainen kaavion piste on jaettu suurimmalla pisteellä ja kerrottu sadalla. Jos tietoja ei ole tarpeeksi, lukemana näytetään 0.


Kaavion viereiset palkit
Kun vertailussa on vähintään kaksi kohdetta, kaavion vieressä on palkit. Palkin korkeus kuvaa kaavion kaikkien pisteiden keskiarvoa kyseisen hakutermin osalta.


Laskevat viivat

Laskusuunnassa oleva viiva tarkoittaa, että hakutermin suosio on vähenemässä. Se ei tarkoita, että termin absoluuttinen eli kokonaishakumäärä olisi vähenemässä.

12 kommenttia:

  1. Google Trends tarjoaa optiona myös suosituimpia mediajuttuja noihin hakupiikkeihin. En niitä pannut näkyviin, mutta parhaiten möivät sensaatiohakuiset jutut. En voinut olla hymyilemättä lukiessani Ylen juttua kesäkuulta 2012 "Ilmastonmuutos voi tuoda Suomen pelloille maissia". Tuli mieleen Nikita Hrustsevin maatalouskokeilut 1960-luvun alusta.

    VastaaPoista
  2. Vaikuttaa siltä että oilmastopelottelu on saavuttanut kyllästymispisteensä jolloin alaarmien määrän ja kauhistuttavuuden kiihdyttäminen ei saa ihmisiä muuta kuin lotkauttamaan korviaan.

    Kaiken maailman Kannisten, Mäkeläisten sun muiden CAGW toimittajaurpojen ponnistelut aiheen hypettämiseksi ovat siis valuneet hukkaan.

    Ilkka

    VastaaPoista
  3. Siuntiossa on maissia kasvatettu jo pitkään:

    http://www.maissia.fi/ajo-ohje.htm

    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu, sokerimaissin ja rehumaissinkin viljely onnistuu etelä- ja länsirannikolla, jos mahdollinen täydellinen kato ei joka kolmas tai viides vuosi haittaa. Mutta kieltämättä lajikkeiden kehittely kohti kylmänkestävyyttä on tässäkin asiassa hämmästyttävää.

      Poista
    2. 1970-luvulla olin prof. Martti Markkulan luennolla, jossa hän mainitsi, että noin 10 vuoden välein, aina kun tulee uusi opiskelijasukupolvi, joku innostuu Suomessa maissista.

      Antero

      Poista
    3. Minulla on Keski-Uudellamaalla sijaitsevalla etelään osoittavalla ja aurinkoisella takapihallani kypsymässä muutaman viiniköynnöksen rypälesato. Saas nähdä, ehtiikö kypsäksi. Tosin rypäleitä on tänä vuonna tulossa ehkä kolmasosa viimevuotisesta ja kymmenesosa toissavuotisen lämpimän kesän sadosta. Lajike on kaiketi Latviassa jalostettu Zilga.

      Vaikka itse kasvit näyttävät voivan hyvin ja ovat oikein leikattuja, eivät parin viimeisen kesän lämmöt ole riittäneet kunnolliseen kukintaan ja rypäleiden tuottoon. Pohjola on!

      Poista
    4. Viime kesänä ulos ladonseinustalle istutettu viinintaimi kasvoi ~20senttiä, kasvihuoneessa samaan aikaan istutettu on venynyt yli metrin, kesä on joo.

      Poista
  4. Jonkinlaisesta tutkimuksesta toisella korvalla kuulin YLE:n uutisista, että suomalaiset uskovat ilmastonmuutokseen, mutta ihmiskunnan syyllisyydestä on epävarmuutta. Minusta siis järkevää.

    Entä sitten tämä:


    http://suomenkuvalehti.fi/tarinoitatieteesta/ilmastonmuutos-on-suomalaisille-enemman-totta-kuin-evoluutio/

    Tapsa

    VastaaPoista
  5. Ei ole hallituksemmekaan käytännön tasolla huolestunut ilmastonmuutoksesta, sillä YLE raportoi seuraavaa: "Suomi lopettaa YK:n ympäristöohjelma UNEP:in kuuden miljoonan euron perusrahoituksen, Helsingin Sanomat kertoo... UNEP keskittyy kestävään kehityksen edistämiseen ja esimerkiksi ilmastonmuutoksen vastaiseen taisteluun... Suomi on ollut UNEP:in tärkeimpiä tukijoita."

    VastaaPoista
  6. Jos Propaganda on näin huonoa:

    " Täällä YK:ssa Suomi on hyväksymässä julistusta, jossa tunnustetaan siirtolaisten positiivinen lisäarvo kestävään kehitykseen...
    http://www.hs.fi/ulkomaat/a1443317048399,

    niin ei liene ihme, jos mielenkiinto katoaa.

    VastaaPoista
  7. YLE nokitti asiantuntijalausunnolla jossa asiantuntijaksi valikoiitui aktivisti,
    Valtiotieteiden Tohtori Teuvo "Pussy Riot" Teivainen joka paheksui suomen menettävän maailmanmaineensa vähennettyään YK,n eugeniikka-alajärjestölle UNEP,ille
    suunnattua rahoitusta viidellä miljoonalla €urolla.

    Toisaalta yLE,n ja muun punavihreän mediamme valitsemat "asiantuntijat" voi
    ottaa huumorin kannalta ottamalla selvää niiden asiantuntemuksen laadusta, eli mistä Sirola opistoista, aktivistijärjestöistä tai pamfleteista asiantuntevuus on milloinkin naarattu.

    Kyse oli siitä että suomi vähentää "kehitysapua" 300 miljoonaa ja paljastui siis ettei kehitysapu ollut sitä mitä kansalaiset olivat mieltäneet vaan rahoitusta YK byrokraateille Agenda 21 eli kestävän kehityksen hengessä.

    http://www.uusisuomi.fi/kotimaa/52524-suomessakin-pussy-riot-kohu-mukana-tunnettu-professori

    Ilkka

    VastaaPoista
  8. Alaskan jäätiköiden alla on ollut metsää, joka ajoittuu IPCC:n perumalle keskiajan lämpökaudelle?
    http://www.talouselama.fi/Tebatti/kysymykset/alaskanjaatikoiden+alta+paljastuu+puita/a2326368
    Kuka valehetee ja miksi?

    VastaaPoista