maanantai 23. helmikuuta 2015

Ilmastomatematiikan ja -fysiikan ihmeellisyyksiä

Olen saanut Ilmastorealismin yhteydenottolomakkeen kautta vieraskirjoituksen, jonka kirjoittaja haluaa pysyä anonyyminä. Hetken mietin, voisiko sen julkaista. Mutta mielestäni se on selkeä ja linkkien puolestakin aukoton, niin menköön lyhyellä jatko-osalla.

________________________________________________________________________


Yhdysvaltain ilmatieteen laitos (NOAA) kertoi vuonna 1998, että
Maapallon keskilämpötila vuonna 1997 oli 62,45 Fahrenheit-astetta ja ylittäen edellisen vuoden 1995 ennätyksen vuodelta 0,15 asteella (F). 
Tekemällä muunnoksen Fahrenheit-asteista Celsius-asteikkoon saamme vuoden 1997 lämpöennätykseksi siis 16,92 °C.

Joulukuussa 2014 samainen laitos kertoi jo ennen vuoden loppumista, että
Vuoden 2014 keskilämpötila oli 0,69 °C yli 20. vuosisadan keskilämpötilan 13,9 °C ylittäen 0,04 °C:lla edelliset lämpöennätykset vuosilta 2010 ja 2005. 
Lisäämällä 20. vuosisadan keskilämpötilaan [13,9] tuon ylityksen [0,69] saamme vuoden 2014 keskilämpötilaennätykseksi 14,59 °C. Tämä johtaa mielenkiintoiseen vertailuun, josta kysyisin tätä blogia lukevien matemaatikkojen ja fyysikkojen mielipidettä muutamaan maallikon mieltä hiertävään ongelmaan:

  1. Onko 14,59 suurempi luku kuin 16,92?
  2. Onko 14,59 °C korkeampi lämpötila kuin 16,92 °C muilla fysiikan alueilla kuin ilmastofysiikassa?
  3. Miten NOAA voi tietää kuluvan vuoden keskilämpötilan ennen ko. vuoden loppumista?
  4. Jos tuo uusi ilmastomatematiikka kestää tarkastelun, olisiko mahdollista laskea muunnos, jolla nykyiset velkani muuttuisivat saataviksi?
Terveisin Ilmastorealismin lukija XX
______________________________________________________________________

Minä en uskaltanut lähinnä Elon laskuoppiin luottaneena vastata anonyymin vieraskirjoittajan postmodernia tiedettä koskeviin kysymyksiin. Ehkä joku lukijoista osaa kertoa tieteen viimeiset vastaukset kysymyksiin? Lähtökohtanahan täytyy pitää sitä, että yksi maailman arvostetuimmista ilmastontutkimuslaitoksista ei voi olla väärässä. Vai täytyykö?


Todettakoon, että hyvin lähellä maapallon pintaa olevan ilmakehän keskilämpötilan määrittäminen eksaktisti ei liene helppo asia. Asiasta ei näyttäisi vallitsevan konsensusta tutkimuslaitosten kesken eikä edes yhden laitoksen sisällä, kuten NOAA:n toisistaan aika paljon poikkeavat arviot osoittavat.

Lämpötilan mittausten ongelmat alkavat yksittäisen sääaseman toiminnasta ja sen toiminnan aikaisista muutoksista. Sensorit ja niiden luentatavat ovat aikojen saatossa muuttuneet. Nämä aiheuttavat haasteita mittaustietojen homogenisoinnille - siis eri sensorien lukemien saamiseksi vertailukelpoisiksi.

Mittausasemien ympäristöt ovat muuttuneet. Moni pitkään toiminut sääasema oli alunperin maaseudulla, mutta kaupungistumisen myötä sen nykyinen sijaintipaikka voi olla keskellä kerrostalojen ja asfaltin muodostamaa urbaania viidakkoa. Alkuperäinen ja nykyinen mittauspaikka eivät enää lämpösaarekeilmiöstä johtuen välttämättä anna samanlaista kuvaa ympäristöstään.

Yhteiskunnalliset muutokset ovat vaikuttaneet sekä mittausasemien sijaintiin että niiden lukumäärään. 1970-luvulle asti jatkunut "virallisten" mittausasemien määrällinen kasvu on monista syistä muuttunut 1990-luvulta alkaen rajuksi vähenemiseksi. Nykyisin mittaamme pintalämpötiloja ehkä vain kolmasosalla siitä määrästä mittausasemia, joka huippuvuosina oli aktiivisena. Harva verkko luonnollisesti kasvattaa tarpeita ekstrapolointiin, jolloin tarkkuus vähenee. Kaupungeissa sijaitsevien mittausasemien suhteellisen painoarvon kasvu saattaa korostaa lämpösaarekeilmiötä lopputuloksissa.

Noin 70 % maapallon pinta-alasta on meren peittämää. Tuolta alueelta meillä on melko vähäisesti tietoa varsinkin kaupallisten merenkulkureittien ulkopuolelta. Vaikka uudet 2000-luvun mittausjärjestelmät ovat osin parantaneet tietoamme merten yläpuolisen ilmakehän olemuksesta, emme saa uusillakaan järjestelmillä tarkkaa mittaustietoa vaikkapa 50 vuoden takaisesta tilanteesta. Tämä asettaa melkoisia haasteita historiallisen tiedon ja uuden mittaustiedon vertailulle. Eivätkä nämä ongelmat rajoitu pelkästään meriin. Afrikassa, Aasiassa, Antarktikalla ja Etelä-Amerikassa on laajoja maa-alueita, joiden ilmaston kattava mittaus on edelleen ongelma.

Viime vuosina on yhä enemmän haastettu alueellisten ja globaalien lämpöaikasarjojen tarkkuuksia viitaten edellä mainittuihin ongelmiin. Kun niihin lisätään vielä jälkikäteen ja jopa vuosikymmenten takaisiin mittauksiin tehdyt säädöt tai adjusteeraukset, jotka nykyinen tietojen käsittely helposti mahdollistaa, olemme tilanteessa, jossa kaikki epävarmuudet yhdessä saattavat leikata paljon julkisuutta saaneista trendeistä pääosan. Niinpä ei ole kovin hämmästyttävää, että Yhdysvaltain edustajainhuone saattaa aloittaa asian tutkimisen myös siitä näkökulmasta, josko lämpöaikasarjoja on manipuloitu poliittisissa tarkoituksissa. Kovin oudoista löydöksista on viime aikoina raportoitu sekä globaaleissa aikasarjoissa (GHNC, GISS) että monissa alueellisissa sarjoissa. Muistetaan, että nykyisen automaattisen tietojenkäsittelyn aikakaudella noiden sarjojen ylläpito on valunut yhä harvempien käsiin, ja asian poliittinen merkitys on kasvanut moninkertaiseksi.

13 kommenttia:

  1. Nyt veikkaisin, että tuo 62,45 °F on kirjoitusvirhe, koska ero kaikkiin muihin vuosiin on niin valtava. Hassua kyllä, että sitä ei ole tässä ajassa ehditty korjata.

    Jännää sen sijaan on se, että tuossa vuodesta 1997 kertovassa raportissa sanotaan edellisen ennätyksen tehdyn vuonna 1995, mutta vuodesta 1995 kertovassa raportissa vuoden 1995 kerrotaan jääneen toiseksi ennätysvuodelle 1990. Niin ne tulokset muuttuu retroaktiivisesti. Ehkä 1997 huomattiin vuoden 1990 käyttäneen dopingia ja se sen takia hylättiin kärkipaikalta?

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tässä täytyy olla tarkkana, koska Pasin viittaamassa tutkimuksessa puhutaan sekä "Land temperature" että "Ocean land Temp" erikseen. Lisäksi pitää muistaa, että globaaliaineistoja on erilaisia. Näissä pitää olla tarkkana, ettei vertaa porkkanoita kurkkuihin.

      Poista
    2. Ah, totta, ja onhan tuossa myöhemmin tekstissä mainittukin, että land+marine-yhdistelmällä 1995 on niukasti lämpimämpi kuin 1990. Sen huomasin itsekin tarkistaa, että nuo Mikon linkkaamat 1997 ja 2014 puhuivat kumpikin samasta asiasta eli globaalista (maa+meret) lämpötilasta. Edelleen epäilen kirjoitusvirhettä vuoden 1997 luvun kohdalla NOAA:n saitilla.

      Poista
  2. Aiheesta kirjoitetaan tuolla.

    Kyllä ne numerot on hämmennetty niin sekasin että kannattaao nisstä
    etsiä tolkkua?

    https://notalotofpeopleknowthat.wordpress.com/2015/02/22/noaa-caught-cooling-the-past/#more-13430

    Ilkka

    VastaaPoista
  3. Olisiko tässä päivän hyvä uutinen? Ei tietenkään irtisanottaville ole hyvä uutinen!
    http://yle.fi/uutiset/ilmatieteen_laitos_aloittaa_yt-neuvottelut__85_tyopaikkaa_uhattuna/7823563

    VastaaPoista
  4. Lätkäjengi taas vauhdissa.

    "Tutkimus: Viileämpi Tyynimeri on hetkeksi hidastanut ilmaston lämpenemistä"

    Tämä luultavasti johtuu siitä, että lämpö on mennyt meriin.

    http://yle.fi/uutiset/tutkimus_viileampi_tyynimeri_on_hetkeksi_hidastanut_ilmaston_lampenemista/7833173

    Tapsa

    VastaaPoista
  5. Eilen julkaistu gallup antaa viitteitä siitä, mihin suuntaan puolueiden kannatus on menossa. PerusSuomalaisista ei ainakaan tässä asiassa voida sanoa, että ovat populisteja, jos ovat estämässä Suomineidon kuvitellusta ilmastonmuutoksesta johtuvaa konkurssia tilanteessa, jossa lähes ainoina tajuavat sen, mitä Suomen ilmastonmuutokseen uhrattavilla miljardirahoilla ja poltetuilla metsillä saadaan globaalisti aikaiseksi. Ilmastonmuutosasiassa populisteja ovat muut puolueet, koska ovat vastaan järkevää ja pitkäjänteistä energiapolitiikkaa noilla blogissa olevilla ilmastopopulistilla jutuillaan.

    Tänään muuten Pravda oli taas uhkakuvalinjoillaan, kun kirjoittivat, että siitepölyä on ilmastonmuutoksen vuoksi Suomessa enemmän. Pohjustivat sillä yleisöosastolla ollutta siitepölytutkijoiden kirjoitusta, jossa tutkijat vaativat ilmastonmuutoksen nimissä rahaa siitepölytutkimukseen. Allergikot kuulemma kärsivät, jos siitepölyä ei tutkita. Voi elämän kevät sanon minä. Miten allergikot pärjäävät niissä maissa, joissa siitepölyä on ilmassa läpi vuoden? Miten siitepölyvaroitus lievittää allergikon astmaa? Luulisi astmaatikon osaavan kaivaa piippunsa ja lääkkeensä esille, kun alkaa ahdistamaan. Laittaisivat nuokin siitepölytutkimusrahat allergiatutkimukseen.

    Toinen Pravdan juttu liittyi siihen, että nyt on vähän jäätä ympäri Suomen niemen, kun on ollut lämmin talvi. No onhan sitä uutista rummutettu joka tuutissa, kun FIM:n jäämies on ollut asiasta kertomassa. Tuostahan FIM saisi uuden tohtorin, joka voisi ihan väitellä siitä, että jäätä on vähän aina kun on lauha talvi. Vähän samaan tapaan kuin niistä metsäpaloista. Kait me suomalaiset ollaan niin saakelin tyhmiä, että tuo jääasiakin on todella iso uutinen. Tai sitten se on ilmastotrollausta.

    Pave

    VastaaPoista
  6. CO2-l'mmitysvaikutus mitattu suoraan:

    http://www.iflscience.com/environment/scientists-find-direct-evidence-atmospheric-co2-heats-earth-s-crust

    -L4

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tarkkaan ovat pojat taas mitanneet ja laskeneet, mutta tuo säteilypakotehan vastaa huikeaa 0,05 asteen nousua vuosikymmenessä.

      Tapsa

      Poista
  7. Olisi sopivaa jotta opettelisit lukemaan omat linkkisi.

    Linkissäsi ei esitetä mitatun sitä mitä väität mitatun, kun CO2 mittauksia on suoritettu pitkähkön ajan ja lämpenemistä ei ole edelleenkään havaittu.

    http://www.ferdinand-engelbeen.be/klimaat/beck_data.html

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  8. Tunipahin aurinkovoimala sytyttää linnut soihduiksi jo neitsymakallaan.

    Muistaakdeni Mikko kirjoitti jo aiemmin aiheesta.

    http://wattsupwiththat.com/2015/03/02/test-at-tonopah-solar-project-ignites-
    hundreds-of-birds-in-mid-air/

    Muistaakseni editoin aikanani Pilatut Palat kirjahylkiötä aiheesta 40v. sittee
    ollessani "Kaarina Mäkelä" tavallani.

    Voinen kertoa ettei henkilöä ollut olemassa, jollei se ollut äiteeni tai minä, tai äiteeni työkaveri jonka nimeä en kerro, mutta tiedän.

    http://fi.wikipedia.org/wiki/Kaarina_M%C3%A4kel%C3%A4

    http://fi.wikisource.org/wiki/Valittujen_Palojen_Kirjavalioiden_bibliografia

    Ilkka Mononen

    VastaaPoista
  9. Minkähänlaiseen ilmastomatematiikkaan ja -fysiikkaan perustui tuo äsken kuulemani väite aamu-TV:n haastattelussa, kun joku viiniasiantuntija väitti, että viinialueilla lämpötila on noussut jopa 2 astetta.

    Hän myönsi kuitenkin, että Saksassa on ollut viime aikoina monia hyviä viinivuosia.

    Nyt siis voimme jo todeta, että kahden asteen katasrofiraja on jo saavutettu viinialueilla, millainen katasrofi on tullut? Taitaa olla vaikeaa tätä tietoa tarkistaa, kun nämä alueet ovat varsin hajallaan. Yksi yhteinen piirre niillä kuitenkin on, pääasiassa ovat vuorten rinteillä.


    Tapsa

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu näin saman.

      Se kertoo vain siintä että viiniasiantuntijakin on korotettu ilmastoasiantuntijaksi.

      Siis se sai jonkuin Chilen laakson lämpenemään tulevaisuudessa niin
      että viinilajiketta pitää vaihtaa.

      Samalla esitettiin visio Suomesta tulevana viinimaanna ja ensimmäiset taimet on jo itämässä, liekö Rymättylässä.

      Se oli siis aamunaloitukseen piiloitettu ilmastonmuutostrolli, niitä kyllä löytyy mitä erilaisimmissa yhteyksissä.

      Toimittajakin osasi kysyä oikeat ilmastokysymykset tulevaisuuden ilmastosta.

      Ilkka

      Poista